Bonnie ja Clyde, Pekka ja Pätkä sekä James Dean ja Audrey Hepburn. Mansikat ja vaniljajäätelö, kesä ja järvi sekä talvipakkanen ja sauna. On olemassa lukuisia esimerkkejä asioista, jotka vain yksinkertaisesti sopivat loistavasti yhteen.
Valitettavasti suomen ja englannin kieli eivät ole yksi näistä loistavista duoista.
Mikäli markkinointijargon itsessään kuulostaa vieraalta, avataanpa sitäkin hieman: jargon on siis jonkin ryhmän tai vaikka ammattikunnan yhteisesti käyttämä kieli. Osa tuppaa käyttämään jargonia jopa hieman vähättelevässä merkityksessä, mikäli ei ymmärrä muiden puheesta juuri mitään. Tässä artikkelissa paneudutaan tarkemmin markkinamaailman kieleen eli siihen mielipiteitä jakavaan markkinointijargoniin.
Anglismit puolestaan ovat englannin kielestä lainautuneita sanoja ja rakenteita, jotka ovat hyvin yleisiä niin nuorten puheessa kuin erityisesti myynnin ja markkinoinnin kentällä — ihan siellä ammattisanastossakin. Halusimme tai emme, täytyy meidän osata pudotella puheeseemme ja tekstiimme luontevasti klousausprosentit, inbound-markkinoinnit ja call to actionit.
Näiden lisäksi ei tule unohtaa omaa henkilökohtaista suosikkiani eli kolmikirjaimisia lyhenteitä: tietyn kaavan mukaan on helppo laskea ROI, konversio-optimoinnin keskeiset KPI:t on hyvä ottaa haltuun ja olla perillä siitä, milloin asiakas voidaan viedä MQL:stä SQL:ksi.
Eikö näille ihan oikeasti ole selkeitä suomenkielisiä vastineita? Valitettavasti ei.
Toki yritystä on: joku saattaa puhua suorituskykyindikaattoreista (KPI), markkinointisuppilosta (funneli) tai asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM). On kuitenkin selvää, että kolmikirjaimisten lyhenteiden tai englannista lainautuneiden, huomattavasti tutumpien käsitteiden käyttö on helpompaa — kunhan ymmärtää, mistä on kyse. Ida Fram on avannut artikkelissaan tarkemmin käsitteiden ja lyhenteiden merkitystä. Sieltä kannattaakin kurkata käsitteet kuntoon, mikäli englanninkieliset lyhenteetkään eivät kuulosta lainkaan tutuilta.
Miten näitä oppii käyttämään?
Onhan se totta, että englannin kielen ainekset ja kolmikirjaimiset lyhenteet hyppivät muuten suomenkielisessä tekstissä ilkeän ikävästi silmille ja saavat muutaman hikikarpalon nousemaan otsalle. Ainakin minulla… En voi olla ainoa! Ovatko tällaiset käsitteet oikeasti tarpeellisia vai voisiko näitä vain suomentaa?
Kyllä ne ovat eikä niitä välttämättä voi. On kuitenkin olemassa muutama muistisääntö, joiden avulla englantia tulvillaan olevassa markkinamaailman käsiteviidakossa voi oppia luovimaan — niin lukijana kuin kirjoittajanakin.
Ensinnäkin on tärkeää pyrkiä yksinkertaisuuteen: tietenkin voidaan yrittää puhua suorituskykyindikaattoreista tai markkinoinnin näkökulmasta laadukkaista liideistä, mutta selkeyden näkökulmasta KPI ja MQL soveltuvat tekstiin paremmin — erityisesti, mikäli käsitteet toistuvat usein. Jos et ole aivan varma, mitä kuuluu käyttää, kannattaa etsiä ahkerasti sellaisia tahoja, jotka tarjoavat tekstejä myös suomeksi — esimerkiksi verkkokauppoja ja rahoitusalan toimijoita.
On myös huomioitava, missä käsitteitä käytetään: esimerkiksi erilaisten chatbottien puhekupliin täytyy saada mahtumaan olennainen tieto näppärästi ja nopeasti, joten mitä lyhyempi käsite, sen parempi. On kuitenkin tärkeää muistaa kohdeyleisö: mikäli tekstiä kirjoitetaan vasta aiheen parissa aloitteleville, on kimurantit käsitteet ja lyhenteet hyvä avata tarkemmin.
Joskus anglismit ovat myös itsestään selvin vaihtoehto. Esimerkiksi closing rate on oikeastaan varsin yksinkertainen kääntyessään klousausprosentiksi ja lead nurturing on ihan vain liidin nurturointia. Jälleen kannattaa etsiä, miten muissa lähteissä yleisesti ottaen kirjoitetaan.
Toisaalta nämä ovat joskus myös makuasioita: osa haluaa puhua look a like -kohderyhmästä ja toisen suuhun sopii paremmin kaksoisolentokohderyhmä. Yksi haluaa tehdä verkkosivustaan SEO-ystävällisen kun taas jonkun toisen verkkosivua on suunniteltu hakukoneoptimoidusti.
Lopulta on vain kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että suomi ei ole kovin käytetty kieli. Älkää ymmärtäkö väärin — esimerkiksi allekirjoittanut rakastaa suomen kieltä ja kokee erittäin tärkeänä, että sisältöä tarjoillaan suomeksi. Olivatpa kyseessä sitten tieteelliset artikkelit tai markkinoinnin kieli ihan ylipäätään, ei suomen kieli kuitenkaan valitettavasti ole se kiinnostavin tai käytännöllisin, johon ensimmäisenä turvaudutaan.
Kuten Kadonneen jäljillä -televisiosarjassakin voitaisiin todeta, täytyy jokaisen tietää omat juurensa. Sama pätee kieleen: englanti on johtava kieli maailmalla ja näin ollen myös myynnissä ja markkinoinnissa. Siksi meidän täytyykin vain oppia luovimaan anglismien syvässä suossa — halusimmepa tai emme. Runsaasti englanninkielisiä sanoja sisältävään tekstiin onkin tuotava väriä jotenkin muuten: onhan meillä suomessakin paljon kauniisti kuvailevia adjektiiveja ja alkusointuja, joiden avulla saadaan ahdistavan ankeat anglismit aisoihin.
Vastauksena otsikon kysymykseen on todettava, ettei markkinoinnin jargon ole hifistelyä, vaan aidosti tarpeellista ja joskus jopa vaihtoehdoista helpoin ja selkein.
Iloitkaamme kuitenkin niistä muutamista suomenkielisistä käsitteistä, joita saamme käyttää ja jotka soljuvat varsin sulavasti suussa antaen korville täydellistä tyydytystä. Kuten me Leadoo Marketing Technologiesilla voisimme hyvin todeta, jätä yhteystietosi tähän, niin kiidätetään konversiosi kohisten kohti korkeuksia.
Aika mukavia alkusointuja ja konsonantteja, vai mitä?
